

FIN & LT MVA Doniol Lion King
"Jesse James"

synt/born: 22.2.2003 uros/dog
lonkat/hips: B silmät/eyes: ok
kasvattaja: Mirka Saarentaus
omistajat: Mirka Saarentaus & Jasmin
Antosalo
Tuloksia / Merits:
FIN MVA / FIN CH
SPME AVO2, 2x AVO3 / Hunting
tests open class 2nd prize, open class 2 x 3rd prize
TOKO ALO1 / obedience novise
class 1st prize
LT MVA / LT CH Lithuanian winter cup
winner 2007
cacib Jyväskylä 18.11.2007
cacib Vilna, Liettua 15.12.2007
Jesse kennelliiton tietokannassa
Tättäräähäää, mie oon siis Jesse James, 4-vuotias
pojankloppi Tuusulasta. Jasu on siis minun ihmiseni. Monitoimikoirana minun
tehtäviini kuuluu pitää Jasun pää virkeänä ja kierrellä joka paikassa
ilahduttamassa tai nolaamassa häntä. Tykkään kaikesta tekemisestä, etenkin
agilitystä, kuuntelen käskyjä kuulemma liian hyvin. Jos on esimerkiksi kaksi
aitaa peräkkäin ja minulle sanotaan vain kerran aita, niin enhän minä sitä
toista aitaa hyppää ennen kuin pyydetään, jään kökkimään aidan toiselle
puolelle odottaman seuraavaa tehtävää.
Tästä voisi siis kuvitella, että minulla on erittäin
huono mielikuvitus, mutta e-hei, se ei tule kuuloonkaan. Moniko teistä keksii
ruoan jälkeen esittämään narttukoiraa ja hoivata pehmoleluja kuin emo
parhaimmillaan. Olen siis myös hyvin herkkä tapaus. Kerran minulla oli hyvin
mukava leikkihetki lentokyvyttömän kärpäsen kanssa, leikki kesti n. puoli
tuntia, mutta sitten se ei enää liikkunut! En voinut ymmärtää, yritin töniä
sitä hereille (ei kai se nukahtanut kesken leikin), yritin myös antaa
tekohengitystä jos kaverin pumppu olisi liikarasituksesta pysähtynyt. Niin
varmaan kävikin, kun ei se enää suostunut heräämään. Siinä meni koko ilta
ennen kuin hyväksyin tapahtuman. Se oli hyvin surullista, mutta Jasu ei
ymmärtänyt suruani, onneksi selvisin yön aikana tästä kokemastani traumasta.
Metsästyshän on maailman ihaninta. Voisin fasaaneja
jahdata ja tuoda Jasulle vaikka joka päivä. Tosin Jasu on erimieltä tästä
asiasta. Luulisi Jasun olevan iloinen, kun en tapa näitä pieniä viattomia
luontokappaleita, minä olen tuonut ainakin kaksi elävää lintua (muut ilkeä
pyssymies on ampunut) ja kun Jasu huomaa, että ne elää hän saa
paniikkikohtauksen ja antaa aarteeni äkkiä pois, joskus en kyllä ymmärrä sitä?
Onkohan omistajani hullu? Varmaan, mutta eihän se haittaa, hän on sentään
minun ihmiseni.
MisterWalesi-kilpailuissakin on joskus pyöritty, mutta
luojan kiitos ne päivät ovat vähentyneet. Niihin kun pitää aina harjata ja
puunata ja pestä ja olla niiiiiiiiiiiiiiin puhdas, yök! Onhan se mukavaa
välillä käydä pyörähtämässä ja tsiigaamassa mitä kamuille kuuluu, mutta ei se
näyttelyhäkki kotisohvaa voita!
Nykyään vietän rauhaisaa elämää naapuruston alle
10-vuotiaden lasten kanssa, niitä on kuule niin helppo höynäyttää... Ne
juoksee ja kirkuu jahdatessaan minua, mutta eihän nuo mokomat koskaan minua
kiinni saa, heh heh.. Elämä on niin ihanaa ja helppoa. Tänään kävin
tutustumassa ruotsintunnilla kouluelämään, ei sekään rankkaa ole. Siellä ne
vain puhuvat väärällä kielellä, Jasu on siis aivan sekaisin, jos luulee että
ylioppilaaksi tuleminen on rankkaa. Jasu on opiskellut nyt kolme vuotta ja
tänä keväänä hänestä pitäisi tulla ylioppilas, jos minä opiskelisin olisin
valmistunut jo vuodessa, korkeintaan kahdessa. Pentuna olin varsin ahkera
opiskelemaan matematiikkaa ja shakin peluuta, tuli myös tekstiilien päälle
ymmärrystä, kun tyhjensin Jasun vaatekaappia säännöllisesti.
Tulevaisuuden tavoitteita syksyllä on
käydä pelottelemassa lintuja, hyppelemässä aitoja ja renkaita agilitykentällä ja
jos 25 metriä minun ja Jasun välillä ei ole mahdoton ajatus niin mennään myös
tokoilemaan. Kasvattajatädin mieliksi tähän kaksikkoon voi törmätä myös
näyttelyissä. Aloitamme myös tanssimisen, kyllä minä Jesse James, joka on
syntynyt rytmi veressä, näette minut myös tanssimassa. Valssi ei ole minun
alaani, mutta temppujen tekeminen kylläkin. Heti kun Arjattarella on aikaa
niin sitten maastolenkkarit vaihtuvat balettitossuihin...
Pakkohan tässä on vielä kertoa minun sydänkäpysestäni,
joka kolkutti kotioveeni marraskuisena iltana. Hän oli kaunein näkemäni nainen
ja hänellä on aivan uskomaton luonne. Tuo iki-ihana Jade, jos joskus luet
tämän, haluan vain kertoa, että ikävä on kova! Jälkeläisistämme olen kuullut
ja heitä olen jonkin verran nähnytkin, mutta kultaseni, mihin sinä olet
jäänyt? Kai me vielä näemme? Treffataanko jokin päivä vaikka lenkkeilyn
merkeissä?!?!?!
Ilmoittele itsestäsi,
Terveisin Jesse James
Jesse has been in huntingtests, obedience and shows. He is also training
agility. Jesse has one litter with Alexway's Ps to Doniol "Jade", more
information
kennel Luckystones.



